MoistMaster® E10 LD on säätölaite älykkääseen kuivanapitolämmitykseen. Se säätää tilan sisäilman suhteellista kosteutta tilaa tarpeen mukaisesti lämmittämällä. Tilaan syntyviä kosteushaittoja ja -vaurioita ehkäistään pitämällä sisäilman suhteellinen kosteus riittävän alhaisena. MoistMaster tekee tämän kustannustehokkaasti optimoimalla lämmitysenergian kulutusta kosteusturvallisuuden kannalta kriittisille ajanjaksoille.
MoistMaster E10 LD -säätimen lisäksi tarvitset sopivan paloturvallisen lämmityslaitteen. Jos MoistMaster -säädin kytketään pistorasiaan, jossa on 10 A sulake, voi lämmityslaitteen teho olla enintään 2200 W ja jos säädin on kytketty pistorasiaan, jossa on 16 A sulake, voi lämmityslaitteen teho olla enintään 3680 W.
Älykäs kuivanapitolämmitys kosteushaittojen ehkäisyyn vapaa-ajan rakennuksissa ja varastotiloissa
MoistMaster® E10 LD-kuivanapitolämmityssäädin huolehtii varastotilojen ja vapaa-ajan rakennusten, kuten esimerkiksi mökkien, matkailuvaunujen ja asuntoautojen kuivanapidosta minimaalisella energian kulutuksella varmistaen tilojen kosteusturvallisuuden ja niissä säilytettävien tavaroiden kunnossa pysymisen. MoistMasterin älykäs kuivanapitolämmitys suojaa säädettävän tilan rakenteita yhtä tehokkaasti kuin peruslämmöllä lämmittäminen, mutta huomattavasti pienemmillä lämmityskustannuksilla. MoistMaster-kuivanapitolämmityssäädin voi maksaa itsensä takaisin parhaimmillaan jo yhden lämmityskauden aikana.
Ehkäisee kosteusvaurioiden, mikrobikasvuston ja hajuhaittojen syntyä
Unohda epämiellyttävät hajut ja tunkkaisuus. Suomessa kehitetyt ja patentoitu MoistMaster® E10 LD ehkäisee tehokkaasti kosteuden aiheuttamien hajuhaittojen ja mikrobikasvuston syntyä ja pitää tunkkaisuuden loitolla, kun et itse ole paikalla. Älykkään kuivanapitolämmityksen ansiosta mökille tai asuntovaunuun on miellyttävää palata pitkänkin käyttötauon jälkeen vailla ikäviä yllätyksiä.
MoistMaster säästää sähköä ja pienentää hiilijalanjälkeäsi
MoistMasterin älykäs kuivanapitolämmitys pitää tilat kuivina ja säästää samalla merkittävästi sähköä verrattuna peruslämpöratkaisuihin.
Talvella kylmilleen jätettävissä tiloissa on aina riski kosteusvaurioiden syntymiselle sekä rakenteissa, että tiloissa säilytettävien tavaroiden ja tekstiilien osalta. Kustannustehokkain vakuutus kosteushaittoja vastaan on hankkia älykäs MoistMaster-kuivanapitolämmityssäädin mökille, varastoon, asuntovaunuun, tai muuhun ajoittain tai kokonaan käyttämättömään tilaan. MoistMaster säätää optimaaliset kosteusolosuhteet tiloihin silloin, kun et itse niissä oleskele ja ehkäisee kosteushaittojen syntymistä säätämällä tilojen olosuhteita huolellisiin tutkimuksiin perustuvan älykkään algoritmin avulla. Tarvittaessa voit myös asettaa haluamasi peruslämmön ylläpidettäväksi.
Suomessa kehitetty ja testattu
Tampereen Yliopiston tutkijoiden kehittämä älykäs MoistMasterin-kuivanapitolämmitys säätää tilojen olosuhteet kohdalleen energiatehokkaasti. Tämän takaa korkeatasoinen tieteellinen tutkimus ja patentoitu ratkaisu, jota et muualta löydä. MoistMaster® E10 LD -kuivanapitosäädin on kehitetty varta vasten Suomen haastaviin olosuhteisiin muun muassa testaamalla niitä huolellisesti erilaisissa koerakennuksissa.
Nopea ja helppo käyttöönotto, sekä tehdasasetusten muuttaminen säätimen näppäimien avulla. Tilan olosuhteiden seuranta säätimen led-näytöltä. Tuotteessa on kiinteä lämpötila- ja kosteusanturi (T/RH-anturi). Käyttö sallittu vain sisätiloissa.
| Ominaisuus | Standardi | Arvo |
|---|
| Käyttöjännite | - | 230V/50Hz |
| Maksimivirta | - | 16A |
| Kotelointiluokka | - | IP20 (käyttö sallittu vain sisätiloissa) |
| Käyttölämpötila | - | -30 °C … +40 °C. |
| Lämmityslaitteen maksimiteho | - | 2200 W (jos syöttävä sulake 10A) / 3680 W (jos syöttävä sulake 16A) |
Säädettävän tilan vaatimukset:
MoistMaster E10 LD -kuivanapitosäädintä voidaan käyttää kaikissa erillisissä lämmöneristetyissä tiloissa, joihin tulee verkkosähkö. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi talousrakennukset, varastot, kellaritilat, autotallit ja vapaa-ajan rakennukset. Säädintä voi myös käyttää asuntoautoissa ja -vaunuissa.
Rakennuksista puhuttaessa tilan lämmöneristykseksi riittää 50 mm mineraalivillaa vastaava eristys, mutta energiankulutuksen kannalta taloudellisempaa on paksumpi lämmöneristys.
Tilassa ei tarvita ilmanvaihtoa, mutta vähäinen painovoimainen ilmanvaihto on suositeltava.
Jos on tarve pitää säädettävässä tilassa minimilämpöä voi sisätilan minimilämpötilalle asettaa arvon välillä +5 °C…+25 °C.
Lämmityslaitteen valinta:
MoistMaster E10 LD -kuivanapitosäätimeen kytkettävän lämmityslaitteen maksimiteho voi olla 3680 W, jos syöttävä sulake on 16 A. Tilan vaatima lämmitysteho riippuu tilan koosta, lämmöneristyksestä, ilmanvaihdosta, ulkoilman lämpötilasta ja ikkunoiden kautta tilaan tulevasta auringon lämpösäteilystä. Lämmitettävä tila vaatii tyypillisesti lämmitystehoa n. 10–30 W/ m2.
Lämmityslaitteena voidaan käyttää lämmitystarkoitukseen käytettäviä laitteita, kuten auton sisätilan lämmitintä, rakennuslämmitintä, sähköpatteria jne. Suositeltavaa on käyttää puhaltimella varustettua lämmitintä, jotta lämpö jakaantuu tasaisemmin koko lämmitettävään tilaan. Jos lämmityslaitteen puhaltimen pitää jatkaa toimintaa vielä jonkin aikaa kun lämmitys kytkeytyy pois jäähdyttäen itse laitetta, ei tällaista lämmityslaitetta voi käyttää kuivanapitosäätimen kanssa.
Lämmityslaitteen tulee olla paloturvallinen, kuten esimerkiksi keraaminen puhallin tai sähköpatteri. Tavallista lämpövastuksilla toimivaa rakennuspuhallinta ei ole suositeltavaa käyttää, vaikka tilan lämmitystarve onkin ajoittainen. Useampia huoneita sisältävissä tiloissa tulisi käyttää puhallinlämmitintä, jotta lämpö pääsee leviämään mahdollisimman hyvin eri puolille lämmitettävää tilaa. Suuremmissa, tai paljon huoneita sisältävissä tiloissa tarvitaan useampia MoistMaster -säätimiä ja keraamisia puhallinlämmittimiä, jotta lämpö pääsee leviämään tilassa joka puolelle.
Puhallinlämmittimenä ei saa käyttää MoistMaster -säätimen kanssa sellaista lämmitintä, jonka jäähdytys lämmityksen jälkeen edellyttää pelkän puhaltimen päällä oloa, koska lämmitystarpeen loputtua säädin katkaisee virran kokonaan pistorasiasta.
Jos MoistMaster -säädin kytketään pistorasiaan, jossa on 10 A sulake, voi lämmityslaitteen teho olla enintään 2200 W ja jos säädin on kytketty pistorasiaan, jossa on 16 A sulake, voi lämmityslaitteen teho olla enintään 3680 W.
Keraamisia lämmityspuhaltimia löytyy esimerkiksi Durolta, Nedikseltä tai Trotecilta.
Laitteen toimintaperiaate:
MoistMaster-säätölaite mittaa säädettävän sisätilan lämpötilaa ja suhteellista kosteutta ja vertaa niitä olosuhteisiin, jotka ovat kosteusturvallisia kyseisessä lämpötilassa. Jos mitattu suhteellisen kosteuden arvo on suurempi kuin kosteusturvallisille olosuhteille asetettu raja-arvo, säätölaite kytkee siihen liitetyn lämmityslaitteen päälle, jolloin tilan lämpötila nousee ja suhteellinen kosteus laskee. Säätölaite lämmittää tilaa vain sen verran, mikä on tarpeen kosteusturvallisten olosuhteiden ylläpitämiseksi. Tällöin tilan lämmitysenergiankulutus saadaan pidettyä mahdollisimman alhaisella tasolla.
Lämmittämättömän tilan, peruslämmityksen ja älykkään kuivanapitolämmityksen välisiä eroja on havainnollistettu myös alla olevassa kuvassa.
Tilojen energiankulutus riippuu tilan koosta, lämmöneristystasosta, ilmanvaihdosta ja lämpötilaerosta sisätilan ja ulkoilman välillä. Normaalisti tiloja lämmitetään asettamalla termostaatin avulla sisälämpötila tai sisälämpötilalle alaraja (pakkasvahti tai peruslämpö). MoistMaster säädössä sisälämpötilaa säädetään lämmityslaitteen avulla siten, että saavutetaan halutut kosteusolosuhteet. Nämä kosteusolosuhteet riippuvat ulkoilman kosteusolosuhteista, koska ne vaikuttavat melko nopeasti sisäilman kosteusolosuhteisiin ilmanvaihdon, vuotoilman ja muun kosteuden siirtymisen kautta. Koska MoistMaster-säädössä pakkasella sisäilman suhteellinen kosteus voi olla korkeampi kuin lämpimillä ilmoilla, kuluu lämmityssähköä hyvin vähän tai ei ollenkaan pakkaskeleillä. Tämä on taloudellisesti suuri etu, koska kovilla pakkasilla sähkön hinta voi olla hyvinkin korkea riippuen valitusta sähkötariffista. Säätöä voi käyttää sellaisissakin tiloissa, joissa on vain vähäinen lämmöneristys, koska tarvittava lämpötilaero on useimmiten hyvin vähäinen.
MoistMaster säätö toimii periaatteessa ilman ilmanvaihtoa, mutta vähäinen ilmanvaihto on eduksi varsinkin vapaa-ajan tiloissa keväällä, jolloin rakenteisiin sitoutunut kosteus pitää tuulettaa ulos.
MoistMaster -säädössä oleva sähkölämmitin kuluttaa hyvin vähän sähköä. Alla muutama esimerkki:
- 10 m2 varasto (10 cm eriste) kuluttaa MoistMaster-säädössä noin 600 kWh sähköä vuodessa, eli noin 75 euroa vuodessa. Tämä on alle neljäsosa 10 asteen peruslämmössä olevan vastaavan varaston kulutuksesta, eli lämmityskustannusero MoistMasterin eduksi on yli 225 €/vuosi (laskettu sähkön hinnalla 12,50 cnt/kWh, sis. siirtomaksut).
- 50 m2 hirsirakenteinen kesämökki kuluttaa MoistMaster säädössä sähköä noin 1600 kWh vuodessa, eli noin 200 € vuodessa. Tämä on alle 20 % 10 asteen peruslämmössä olevan mökin kulutuksesta, eli lämmityskustannusero MoistMasterin eduksi on yli 750 €/vuosi (laskettu sähkön hinnalla 12,50 cnt/kWh, sis. siirtomaksut).
Kosteushaittoja ehkäisevän MoistMaster -säädön energiankulutus voi olla eteläisen rannikon olosuhteissa hieman suurempi kuin pohjoisessa. Kosteushaittojen ehkäisyssä hyöty on kuitenkin etelässä suurempi kuin pohjoisessa.
Toimitukseen (1 pkt) sisältyy: 1 kpl kuivanapitolämmityssäädin (sis. anturi), 2 kpl kiinnikkeet (anturi+johto), 3 kpl pikakäyttöohje (fi, se, en)
| TUOTEKOODI |
TUOTENIMI |
PAKKAUS |
| A4100 |
MOISTMASTER E10 LD |
1 kpl / pkt |
Miksi MoistMaster -säädin on parempi kuin muut tarjolla olevat tuotteet ja ratkaisut?
MoistMasterin säätötavassa sallittu ilman suhteellisen kosteuden taso muuttuu lämpötilan muuttuessa, jolloin lämmitysenergiaa käytetään eri olosuhteissa mahdollisimman vähän. Muiden valmistajien tuotteissa ilman suhteellinen kosteus pidetään vakiona, mikä tarkoittaa sitä, että heidän laitteensa lämmittävät tilaa joissakin olosuhteissa tarpeettoman paljon, ja taas toisaalta suhteellisen kosteuden vakiona annettu arvo voi olla joissakin olosuhteissa liian korkea. Tällöin tilaa ei heidän laitteidensa puolesta lämmitetä, vaikka oikeasti siihen olisi tarvetta. MoistMaster -säätimellä tilaan saadaan siis kosteusturvalliset olosuhteet kaikissa tilanteissa mahdollisimman pienellä energiankulutuksella.
MoistMasterin säätötapojen vaikutusta on tutkittu myös sisätilaa ympäröivien rakenteiden kosteustekniseen toimintaan. Tutkimuksessa on todettu, että säätötapojen avulla tilaa ympäröiviin vaipparakenteisiin saadaan vähintään yhtä kosteusturvalliset olosuhteet kuin peruslämmitystä käytettäessä. Muiden valmistajien tuotteiden säätötapojen vaikutusta tilaa ympäröivien rakenteiden kosteustekniseen toimintaan ei ole tutkittu.
MoistMaster -säätimessä suhteellisen kosteuden säätö perustuu tilan lämmittämiseen, jolloin kosteutta ei tarvitse poistaa tilasta. Jos tilan suhteellista kosteutta säädetään kuivaimella, on kertynyt vesi poistettava ajoittain kuivaimen vesisäiliöstä. Lämmittämiseen perustuva suhteellisen kosteuden säätö on siten varmatoimisempi ja huolettomampi säätötapa käyttämättömissä tiloissa, joissa ei ole kosteustuottoa.
Kosteuden poistaminen myöskään tilan ilmanvaihtoa lisäämällä ei ole luotettava tapa, koska korvausilman mukana tilaan voi tulla ulkoa kosteampaa ilmaa kuin sieltä poistetaan. Jos taas tilan ilmanvaihto suljetaan tällaisina ajanjaksoina, tilaan voi ehtiä tulla kosteusvaurioita ilmanvaihdon ollessa poissa toiminnasta.
MoistMaster® E10 LD säädin on lisäksi selvästi edullisin tarjolla oleva säädin tilojen kuivanapitolämmitykseen.
Miksi MoistMaster -säätö on älykäs?
MoistMaster -kuivanapitosäätimen säätötavat ovat Tampereen yliopistossa tehdyn pitkäjänteisen tutkimuksen patentoitu lopputulos. Säätöä on testattu perusteellisesti erilaisissa koerakennuksissa usean vuoden ajan.
Säädön perusidea on, että mittaustietojen mukaan säädetään koko ajan alinta ilman suhteellisen kosteuden tasoa, jossa home- ja mikrobikasvua, kosteuden kondensoitumista tai metallien korroosiota (raudan ruostuminen) ei tapahdu.
Kuivanapitolämmityksen ja säätötapojen takana on tutkimustietoa ja kehitystyötä yli 15 vuoden ajalta. MoistMaster Oy:n perustajat ovat olleet kehittämässä tilojen kuivanapitolämmitystä ensimmäisenä koko maailmassa.
Mitä kosteuden aiheuttamia vaurioita MoistMaster -säätö estää?
MoistMaster -kuivanapitosäätö estää korkeasta ilman suhteellisesta kosteudesta johtuvien kosteusvaurioiden syntymistä, joita ovat home- ja mikrobikasvu, kosteuden kondensoituminen ja metallien korroosio, kuten raudan ruostuminen.
Home- ja mikrobikasvua esiintyy silloin, kun lämpötila on suurempi kuin 0 °C ja suhteellinen kosteus on riittävän korkea. Mikrobeihin kuuluvat bakteerit, levät, alkueläimet, hiivat, homeet ja virukset. Näin ollen mikrobikasvu sisältää myös homekasvun, mutta kansankielellä puhutaan usein tilojen kosteus- ja homevaurioista.
Kosteuden kondensoituminen tarkoittaa sitä, että ilman sisältämä vesihöyry tiivistyy pinnoille vedeksi ja/tai jääksi. Pinnoille tiivistynyt kosteus voi kerääntyä pinnoille tai voi lähteä valumaan rakenteiden, kalusteiden ja laitteiden sisään aiheuttaen siellä mikrobikasvua, metallien korroosiota tai puurakenteissa pahimmillaan jopa lahovaurioita. Kondenssiriski on suurimmillaan silloin, jos ulkoilma lauhtuu nopeasti ja tätä lämpimämpää ja kosteampaa ilmaa siirtyy vielä kylmänä olevaan tilaan ilmanvaihdon mukana.
Metallien korroosiosta tyypillisin on raudan ruostuminen, jota voi tapahtua vielä hieman alhaisemmissa lämpötilan ja suhteellisen kosteuden olosuhteissa kuin home- ja mikrobikasvua. Jos tiloissa säilytetään esimerkiksi metalliesineitä ja metallisia työkaluja, on kuivanapitolämmityksessä tarvetta käyttää vielä alempia suhteellisen kosteuden raja-arvoja, kuin home- ja mikrobikasvun ja kosteuden kondensoitumisen estämisessä. MoistMasterin kuivanapitosäätimissä käytetään säätötapana joko optimiturvasäätöä, joka ehkäisee home- ja mikrobikasvua sekä kosteuden kondenssia tai lisäturvasäätöä, joka ehkäisee näiden lisäksi myös metallien korroosiota. Tällä hetkellä markkinoilla olevassa MoistMaster® E10 LD -säätimessä säätötapana on lisäturvasäätö, joka ehkäisee siis kaikkien edellä mainittujen kosteusvaurioiden syntymistä.
Tiloihin voi tulla kosteusvaurioita myös erilaisten kosteusvuotojen seurauksena tai virheellisten/ puutteellisten rakenneratkaisujen takia. Tällaisia kosteusvaurioita voi esiintyä tiloissa ja niitä ympäröivissä rakenteissa riippumatta siitä, millainen sisäilman lämpötila on. Näin ollen näitä kosteusvaurioita ei voida estää kuivanpitolämmityksen avulla, vaan ne edellyttävät vuotokohtien ja rakenteiden korjaamista.
Miksi lämpötilaa voidaan laskea käyttämättömissä tiloissa, vaikka asutuissa tiloissa varoitetaan lämpötilan liiallisesta laskusta energian säästämiseksi?
Asutuissa tiloissa käyttäjät ja eri toiminnot tuottavat sisäilmaan jatkuvasti kosteutta, jolloin tilan suhteellinen kosteus nousee. Jos sisätilan lämpötilaa lasketaan, ilman suhteellinen kosteus nousee vielä lisää ja voi saavuttaa tason, jossa kosteusvauriot ovat mahdollisia sisätilan pinnoilla tai tilaa ympäröivissä rakenteissa, kun ylimääräinen kosteus pyrkii rakenteiden läpi ulkoilmaan. Tämä riippuu mm. siitä, kuinka hyvä ilmanvaihto tilassa on.
Käyttämättömissä tiloissa ei sen sijaan ole yleensä kosteustuottoa, jolloin lämpötilaa voidaan laskea paljon enemmän ilman riskiä kosteusvaurioista. Täysin lämmittämättömissä tiloissa esiintyy kuitenkin ajoittain kosteusvaurioiden synnylle otollisia olosuhteita ja tästä syystä niissä on tarpeellista käyttää kuivanapitolämmitystä, joka pitää tilojen olosuhteet koko ajan kosteusturvallisina mahdollisimman pienellä energiankulutuksella.
Kuinka paljon MoistMaster -säädöllä voi säästää energiaa/sähköä?
MoistMaster -kuivanapitosäätö käyttää vain 5–20 % peruslämmityksen energiankulutuksesta riippuen siitä, mihin lämpötilaan peruslämmitys on asetettu. Tämä säästö saadaan aikaan silloin, jos tilan lämpötila voidaan pudottaa talvella pakkasen puolelle. Jos tilassa on vesikalusteita, niistä kannattaa poistaa vesi talveksi parhaan energiansäästön saamiseksi.
Energiansäästöä syntyy erityisesti talvella, sillä talviolosuhteissa ei ole yleensä riskiä kosteusvaurioiden syntymiselle, kun lämpötila on pakkasen puolella. Talvella kuivanapitosäätö voi sen vuoksi olla pois päältä pitkiäkin aikoja. Sen sijaan syksyllä ja keväällä tilaa voi olla tarvetta lämmittää ajoittain enemmänkin kuin peruslämmityksessä, jotta tilassa saadaan pidettyä kosteusturvalliset olosuhteet.
Miksi peruslämmitys ei ole paras ratkaisu tilojen kuivanapitoon?
Peruslämmityksen ongelma on, että siinä tilan lämpötila pidetään aina vakiona riippumatta siitä, mikä on todellinen lämmitystarve. Talvella riski ilman suhteellisen kosteuden aiheuttamille kosteusvaurioille on yleensä pieni, mutta peruslämmitys käyttää silloin kuitenkin eniten lämpöenergiaa ja pitää tilan suhteellisen kosteuden tarpeettoman alhaisena.
Varsinkin loppukesällä ja syksyllä lämmitystarve on puolestaan ajoittain suuri, mutta peruslämmitys ei pidä tilan lämpötilaa silloin aina riittävän korkeana. Mitä alemmaksi peruslämmityksen lämpötila on säädetty, sitä enemmän tilassa esiintyy tällöin kosteusvaurioiden synnyn kannalta otollisia olosuhteita.
MoistMaster -kuivanapitosäätö tietää tarkalleen, milloin tilan lämpötilaa on tarvetta nostaa ja kuinka paljon. Lämpötilaa muutetaan tilasta mitatun suhteellisen kosteuden perusteella.
Voiko vakioilmankosteuden säätö ratkaista tilan kuivanapidon?
Vakioilmankosteuden säätö (esim. 60 % RH) pitää ilman suhteellisen kosteuden riittävän alhaisena kaikissa olosuhteissa. Tämä johtaa kuitenkin turhaan energiankulutukseen, koska suhteellisen kosteuden ei tarvitse olla kaikissa lämpötiloissa näin alhainen kosteusongelmien ehkäisemiseksi.
MoistMaster -kuivanapitosäätö pitää tilan suhteellisen kosteuden tutkitusti turvallisella tasolla siten, että tilaa ei lämmitetä tarpeettomasti. Ilman suhteellisen kosteuden sallittu arvo voi tässä säädössä muuttua eri lämpötiloissa, jolloin tilan lämmitystarve voidaan optimoida.
Miten tilan ilmanvaihtoa pitäisi ohjata, kun käytössä on MoistMaster -säätö?
Poissaoloaikoina tiloissa ei tarvitse olla ilmanvaihtoa välttämättä lainkaan. Pientä ilmanvaihtoa siellä kuitenkin aina tapahtuu, koska vaipparakenteet eivät ole täysin tiiviitä.
Tiloissa pyritään pitämään suhteellinen kosteus riittävän alhaisena, mutta tämä ei edellytä kosteuden poistamista tilasta, vaan ainoastaan lämpötilan nostoa. Ilmaa lämmitettäessä sen suhteellinen kosteus laskee, koska lämpimämpään ilmaan mahtuu enemmän kosteutta. Kosteusvauriot syntyvät juuri liian korkean suhteellisen kosteuden seurauksena, joten riittää kun sitä alennetaan.
Tilassa voidaan kyllä vaihtaa myös ilmaa poissaoloaikana, mutta silloin energiankulutus lisääntyy, koska ulkoa tulevaa ilmaa täytyy myös lämmittää. Lisäksi varsinkin syksyllä tilaan tulee ulkoa usein kosteampaa ilmaa, kuin siellä on, jolloin tilaa täytyy lämmittää vielä enemmän, jotta suhteellinen kosteus saadaan riittävän matalaksi.
Tilan ilmanvaihto kannattaa pitää siis poissaoloaikoina varsin pienellä, mutta kun tilaan tullaan käyttämään, niin silloin on hyvä käyttää jonkin aikaa tehostettua ilmanvaihtoa, jotta tilan ilma vaihtuu ja puhdistuu kunnolla. Myös keväällä ulkoilman suhteellisen kosteuden laskiessa tilan ilmanvaihtoa kannattaa lisätä myös poissaoloaikoina jonkin verran, jotta sisätilat kuivuvat nopeammin.
Kannattaako tilat jättää kokonaan lämmittämättä, jos sähkö on kallista?
Kaikissa lämmittämättömissä tiloissa esiintyy ajoittain home- ja mikrobikasvun, kosteuden kondensoitumisen ja metallien korroosion kannalta otollisia olosuhteita. Tiloihin voi syntyä tämän seurauksena kosteusvaurioita. Kosteusvaurioiden syntyyn vaikuttaa monet tekijät, kuten ulkoilman olosuhteet, tilojen sisäpintojen ja irtaimiston materiaalit (kosteudenkestävyys, kosteuskapasiteetti), ilmanvaihto, ulkovaipan lämmöneristys ja tilojen ajoittainen lämmittäminen.
Viime vuosikymmeninä kosteusvaurioiden riski on lämmittämättömissä tiloissa kasvanut myös ilmastonmuutoksen myötä, koska lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden noustessa ulkoilmassa esiintyy enemmän mikrobien kasvulle otollisia olosuhteita. Tämä kehitys jatkuu ja lämmittämättömien tilojen kosteusongelmat lisääntyvät entisestään. Näin ollen, vaikka lämmittämättömässä tilassa ei olisi toistaiseksi havaittu kosteusvaurioita, niiden riski kasvaa jatkuvasti tulevaisuudessa.
Nykyisessä ja tulevassa Suomen ilmastossa tiloja ei ole suositeltavaa jättää kokonaan lämmittämättä. MoistMaster -kuivanapitosäätö pitää tilasi ja tavarasi kunnossa vähäisellä energiankulutuksella.
Kannattaako heikosti eristettyä esim. asuntoautoa tai varastoa lämmittää?
MoistMaster -kuivanapitosäätö käyttää energiaa erittäin vähän ja kylminä kuukausina pakkasella ei lähes ollenkaan muuten, kuin kondenssin ehkäisyyn.
Tämän vuoksi heikomminkin eristettyjä tiloja, jossa ei ole paljon neliöitä, kannattaa lämmittää tarpeen mukaan. 30 mm solumuovieristettä tai 50 mm mineraalivillaa/ puukuitueristettä on jo riittävä lämmöneristys, jotta tilaa kannattaa lämmittää kuivanapitolämmityksellä.
Kalliita asuntoautoja/-vaunuja tai varastojen irtaimistoa ei kannata päästää huonoon kuntoon jättämällä tilat kokonaan lämmittämättä!
Kannattaako kesällä käyttää kuivanapitolämmitystä?
Kesälläkin esiintyy usein olosuhteita, joissa ilman suhteellinen kosteus on korkea ja mikrobikasvun riski on olemassa. Lämmitystehoa ei tarvita tilojen kuivatukseen kuitenkaan paljon, joten MoistMasterin kuivanapitolämmitystä kannattaa käyttää tilojen kunnossapitoon poissaoloaikoina myös kesällä.
Kesällä MoistMaster säätöä voidaan käyttää myös lämmöneristämättömissä nukkumatiloissa (esim. aitat ja saunatuvat) päiväaikaan, jolloin vuodevaatteet eivät tunnu kosteilta nukkumaan mennessä.
Lisääntyykö tilojen lämmitystarve ilmastonmuutoksen edetessä?
Kyllä lisääntyy. Lämpötilojen noustessa plussan puolelle mikrobien kasvu voi alkaa, jos suhteellinen kosteus on riittävän korkea. Ilmastonmuutoksen myötä pakkasjaksot ovat entistä lyhyempiä, jolloin mikrobien kasvulle suotuisia olosuhteita on enemmän ja kosteusvaurioden riski kasvaa. Tämä on näkynyt Suomen ilmastossa jo selvästi viimeisen parin vuosikymmenen aikana.
Lämmitystarve on suurempi tiloissa, joiden irtaimisto tai pinnat on tehty herkemmin vaurioituvista materiaaleista, kuten esim. puupohjaisista materiaaleista.
Millainen lämmityslaite MoistMaster -säätimeen kannattaa hankkia?
Lämmityslaite tulee olla paloturvallinen, kuten esimerkiksi keraaminen puhallin tai sähköpatteri. Tavallista lämpövastuksilla toimivaa rakennuspuhallinta ei ole suositeltavaa käyttää, vaikka tilan lämmitystarve onkin ajoittainen. Useampia huoneita sisältävissä tiloissa tulisi käyttää puhallinlämmitintä, jotta lämpö pääsee leviämään mahdollisimman hyvin eri puolille lämmitettävää tilaa. Suuremmissa tai paljon huoneita sisältävissä tiloissa tarvitaan useampia MoistMaster -säätimiä ja keraamisia puhallinlämmittimiä, jotta lämpö pääsee leviämään tilassa joka puolelle.
Puhallinlämmittimenä ei saa käyttää MoistMaster -säätimen kanssa sellaista lämmitintä, jonka jäähdytys lämmityksen jälkeen edellyttää pelkän puhaltimen päällä oloa, koska lämmitystarpeen loputtua säädin katkaisee virran kokonaan pistorasiasta.
Jos MoistMaster -säädin kytketään pistorasiaan, jossa on 10 A sulake, voi lämmityslaitteen teho olla enintään 2200 W ja jos säädin on kytketty pistorasiaan, jossa on 16 A sulake, voi lämmityslaitteen teho olla enintään 3680 W.
Keraamisia lämmityspuhaltimia löytyy esimerkiksi Durolta, Nedikseltä tai Trotecilta.
Kuinka MoistMaster -kuivanapitolämmitys toteutetaan isommissa ja paljon huoneita sisältävissä tiloissa?
Suuremmissa tai paljon huoneita sisältävissä tiloissa tarvitaan useampia MoistMaster -säätimiä ja keraamisia puhallinlämmittimiä, jotta lämpö pääsee siirtymään riittävästi eri puolille lämmitettävää tilaa. Huoneiden ovet tulee pitää myös auki, jotta lämpö pääsee siirtymään esteettä tilassa. Useampikerroksisessa tilassa tarvitaan yleensä aina oma säädin ja lämmityslaite joka kerrokseen, ellei kyseessä ole alakertaan avoin parvitila. Myös kaikki tilat, joita ei saa yhdistettyä toisiinsa avoimen oven avulla vaativat oman säätimen ja lämmityslaitteen.
Soveltuuko MoistMaster -säätö tiloihin, joissa on kosteustuottoa, kuten autotalleihin?
Kyllä soveltuu, mutta silloin tilassa tulee olla lämmittimen lisäksi päällä myös ilmanvaihto tai ilmankuivain, joka poistaa tilasta kosteutta. Nämä on mahdollista kytkeä myös MoistMaster -säätimen perään siten, että ne menevät päälle yhtä aikaa lämmityslaitteen kanssa. Esimerkiksi autotalleissa, joihin voidaan tuoda ajoittain märkiä tai lumisia ajoneuvoja, sisätilaan tulee niin paljon ylimääristä kosteutta, että suhteellisen kosteuden pitäminen riittävän alhaisena edellyttää myös kosteuden poistamista tilasta. Tämä sama periaate on voimassa muissakin tiloissa, joissa esiintyy poissaoloaikana merkittävää kosteustuottoa sisäilmaan. Pelkkä kuivanapitolämmitys riittää ylläpitämään tiloissa kosteusturvallisia olosuhteita silloin, jos tiloissa ei ole paikalla käyttäjiä eikä niissä ole sinä aikana muistakaan syistä johtuvaa merkittävää kosteustuottoa.
Voiko MoistMaster -säätöä käyttää jos tilassa on vesikalusteita?
Kyllä voi. MoistMaster® E10 LD -säätimeen voi asettaa halutun minimilämpötilan välillä +5…+24 °C. Sopiva minimilämpötila tulee valita sen mukaan, kuinka korkeaa lämpötilaa vesikalusteiden ja -putkien sulana pito edellyttää. Jos putket eivät ole rakennuksen ulkoreunalla hyvin lämpöeristettyjä, tulee minimilämpötilan olla korkeampi.
Jos vesikalusteet sijaitsevat vain tietyssä osassa rakennusta, kuten esim. pesutiloissa, voidaan näiden tilojen lämpötila pitää koko ajan plussan puolella MoistMaster -säätimen minimilämpötilaa käyttäen, mutta muussa osassa rakennusta voidaan olosuhteiden säätämiseen käyttää toista säädintä, jossa lämpötilan annetaan laskea pakkasen puolelle.
Suuremmissa ja monia huoneita sisältävissä rakennuksissa voi lämpötilan asettaa myös päälämmitysjärjestelmän avulla esim. +5 °C peruslämpöön, jolloin MoistMaster -säädin nostaa lämpötilaa tarvittaessa tätä lämpötilaa korkeammaksi lähinnä syys- ja kevätolosuhteissa. Tällöin rakennuksen oma lämmitysjärjestelmä varmistaa paremmin sen, että lämpötila pysyy eri puolilla rakennusta plussan puolella eikä vesikalusteiden ja -putkien jäätymistä tapahdu.
Jos vesikalusteita sisältävän tilan lämpötilaa säädetään pelkästään MoistMaster -säätimen avulla ja tila jätetään pitkäksi ajaksi ilman läsnäoloa, on suositeltavaa varmistaa tilan lämmitys kahdella eri säätimellä ja lämmityslaitteella, jotka on kytketty vielä kahden eri sulakkeen takana oleviin pistorasioihin. Tällöin riski kahden eri laitteen yhtäaikaiselle rikkoontumiselle on jo hyvin pieni.
MoistMaster -säädön avulla voidaan vesikalusteitakin sisältävissä kohteissa laskea minimilämpötilaa usein alemmaksi, kuin tasaista peruslämpöä käytettäessä ja säästää siten lämmityskustannuksissa. Yhden asteen lämpötilan lasku vähentää sähkön kulutusta n. 4–5 % talvikaudella, joten muutaman asteen lämpötilan pudotuksellakin on jo merkittävä vaikutus.
Kaikkein suurin sähkön säästö syntyy kuitenkin silloin, jos vesikalusteet ja -putket voidaan tyhjentää vedestä kokonaan talven ajaksi. Tällöin tilan voi päästää pakkasen puolelle talvikuukausina, jolloin MoistMaster -kuivanapitosäätö kuluttaa hyvin vähän lämpöenergiaa. Lisäksi sähkön hinta on vielä tyypillisesti korkeampi lämmityskaudella. Putkiliikkeen kanssa kannattaa selvittää, kuinka vesijärjestelmä saadaan luotettavasti tyhjäksi. Vesimittarin ja astianpesukoneen tyhjentäminen ovat monesti haasteellisimpia toteuttaa, jos siihen on tarvetta.
Voiko kuivanapitolämmitys lisätä rakennuksen perustusten routimisriskiä?
Joissakin tapauksissa tämä on mahdollista, jos rakennus on matalaperusteinen, sen ympärillä oleva routaeristys on kovin vaatimaton tai sitä ei ole lainkaan ja varsinainen maalaji rakennuksen alla on routivaa (esim. savi tai siltti). Tällöin perustusten routimattomuus on riippunut suurelta osin alapohjan kautta sisältä tulevasta lämmöstä, jolloin sisälämpötilan pudotus voi aiheuttaa perustuksissa routavaurioita. Kellarillisissa taloissa tätä riskiä ei tyypillisesti ole, koska perustukset ovat niissä niin syvällä, ettei roudasta ole haittaa.
Routasuojauksen voi hoitaa tarvittaessa kuntoon lisäämällä routaeristystä rakennuksen ulkopuolelle. Karkeasti voi sanoa, että Etelä-Suomessa tyypillisesti käytetty 100 mm paksu routaeristys on riittävä, vaikka rakennuksessa olisi pelkkä kuivanapitolämmitys talvikaudella. Pohjois-Suomessa tilannetta auttaa taas lumipeite talvella. Lähtökohtaisesti vapaa-ajan rakennusten routaeristys on myös mitoitettu niin, että rakennukset voivat olla talvikaudella ilman lämmitystä. Lisäksi ne rakennukset, jotka ovat olleet joskus kylmillään ilman ongelmia, toimivat yleensä jatkossakin.
