MIKSI ILMANSULKUA TAI HÖYRYNSULKUA TARVITAAN?
Rakennuksen sisäpuolisen ilma- ja vesihöyrytiiveyden tarkoituksena on estää ja rajoittaa haitallista kosteuden siirtymistä rakenteiden lävitse sisältä-ulospäin vesihöyryn muodossa ja estää vedon tunnetta, sekä terveydelle haitallisten partikkelien päätymistä sisäilmaan. Hyvä ilmatiiveys on myös edellytys energiatehokkaalle rakentamiselle.
Rakennuksen ulkovaipparakenteiden ilma- ja vesihöyrytiiveyden parantamisella on paljon positiivisia vaikutuksia
Rakennuksen sisäpuolisella tiiveydellä tarkoitetaan yleisesti vesihöyry- ja ilmatiiveyttä. Sen pääasiallinen tehtävä on estää ja rajoittaa haitallista ilman ja kosteuden siirtymistä rakenteiden lävitse sisältä-ulospäin vesihöyryn muodossa. Hyvä ilmatiiveys on edellytys energiatehokkaalle rakentamiselle. Se myös vähentää vedon tunnetta asunnon sisällä ja estää terveydelle haitallisten partikkelien siirtymistä rakenteista ja niiden ulkopuolelta sisäilmaan.
Suomen olosuhteissa asennetaan yleensä aina höyrynsulku tai hygrokalvo, joka rajoittaa kosteuden siirtymistä rakenteen läpi (diffuusio) sekä toimii samalla ilmansulkuna. Höyrynsulkutuotteen vesihöyrynvastuksen pitää olla sitä suurempi, mitä suurempi sisäpuolisten tilojen kosteuslisä on, tai mitä huonompi tuuletus rakenteessa on. Huomioitavaa on myös rakenteen mahdollinen vaurioitumisherkkyys kosteuden tiivistyessä talviolosuhteissa sen sisään. Hygrokalvon ilman suhteelliseen kosteuteen reagoivan vesihöyryn diffuusiovastuksen ideana on mahdollistaa rakenteiden tehokas kuivuminen ja että vesihöyry ei pääse tiivistymään rakenteisiin diffuusion suunnasta riippumatta.
Rakenteessa tulee olla myös ilmansulku. Ulkovaipparakenteiden lävitse ei saa virrata ilmaa haitallisessa määrin (konvektio), sillä lämpimän ilman mukana rakenteeseen siirtyy kosteutta, joka tiivistyy kylmissä olosuhteissa rakenteen sisään. Konvektion vaikutuksesta tapahtuu myös erittäin suurta lämmönhukkaa rakenteissa. Höyrynsulun saumat ja liittymät tiivistetään luotettavasti, ja se pitää liittää tiiviisti kaikkiin rakenteen läpivienteihin. Läpivienneissä käytetään erityisiä tiivistyslaippoja tai -tarvikkeita, jotka on suunniteltu kyseiselle tuotteelle. Perinteinen ristiviilto ja teippaus eivät täytä mitään tiiveyskriteereitä, eikä sellaista tiivistystä voi hyväksyä missään käytettäväksi.
Rakennuksen ilmansulku- ja höyrynsulkukerroksen tehtävät
Höyrynsulun pääasiallinen tehtävä on estää vaipparakenteiden läpi sisältä-ulospäin tapahtuva haitallinen vesihöyryn diffuusio. Höyrynsulkuna rakenteessa voi olla mikä tahansa tiivis ja yhtenäinen ainekerros, joka sijaitsee rakenteen lämpimällä puolella ja jolla on riittävän suuri vesihöyryn diffuusiovastus. Höyrynsulkuna ja ilmansulkuna käytetään usein samaa ainekerrosta.
Ilmansulun pääasiallinen tehtävä on estää vaipparakenteiden läpi tapahtuvat haitalliset ilmavirtaukset. Kuitenkaan, tavallinen ilmansulkupaperi tai ilmansulkukangas ei riitä estämään vesihöyryn diffuusiota, eikä siten toimi rakenteessa höyrynsulkuna. Ilmansulku sijoitetaan kerroksellisessa rakenteessa yleensä lämpimälle puolelle sisäpinnan lähelle. Ilmansululla on useita tärkeitä tehtäviä, joita ovat seuraavat:
- Ilmansulku estää haitallisen vesihöyryn siirtymisen ilmavirtauksen mukana rakennuksen sisältä ulkovaipparakenteisiin
- Ilmansulku estää erilaisten terveyshaittoja aiheuttavien partikkelien ja kaasujen haitallisen siirtymisen rakenteista ja niiden ulkopuolelta sisäilmaan (esim. mikrobit, homeet, radon)
- Ilmansulku estää ulkoa sisäänpäin tapahtuvan ilmavirtauksen jäähdyttävän vaikutuksen vaipparakenteen sisäpinnan lähellä siten, että rakenteen sisäpintaan ei synny homeen kasvulle otollisia olosuhteita
- Ilmansulku vähentää rakennuksen energiankulutusta rajoittamalla lämmön siirtymistä ilmavirtausten mukana vaipparakenteen lävitse
- Ilmansulku lisää asumismukavuutta estämällä ulkoa sisään virtaavan kylmän ilman aiheuttamaa vedon tunnetta
- Ilmansulku mahdollistaa rakennuksen ilmanvaihdon säätämisen siten, että rakennus kyetään pitämään pääsääntöisesti alipaineisena
Höyrynsulku, ilmansulku vai hygrokalvo?
Oleellista on, että kosteus ei pääse kertymään rakenteseen, tai jos pääseekin, niin rakenteen on mahdollista myös kuivua. Tätä ominaisuutta kutsutaan rakenteiden vikasietoisuudeksi, johon on syytä kiinnittää kasvavissa määrin huomiota, johtuen muun muassa lämmöneristekerrosten paksuuksien kasvamisesta, sekä ilmaston muuttumisesta ankarammaksi rakennuksille.
Alla olevassa kuvaajassa on esitetty höyrynsulku-, ilmansulku- ja hygrokalvotuotteiden diffuusiovastuksia erilaisissa kosteusolosuhteissa. Talvella lämmityskaudella huoneilma on lähes aina kuivaa ja sen suhteellinen kosteus on pienempi kuin RH 40%. Kesällä huoneilma on kosteampaa ja sen kosteuspitoisuus vaihtelee ulkoilman kosteuden mukaan, normaalisti välillä RH 50 – 70 %.
Höyrynsulku
Höyrynsulkumuovin vesihöyryn suhteellinen diffuusiovastus Sd [m] on tyypillisesti noin 20 m – 100 m. Sen vesihöyrynläpäisevyys on riippumaton ympäristön olosuhteista, eli se on aina yhtä vesihöyrytiivis.
Talvella höyrynsulkumuovi estää vesihöyryn diffuusion lävitseen eristetilaan (sisältä-ulospäin). Kesällä, kun rakennusta viilennetään ja ulkoilma on sisäilmaa kosteampaa, vesihöyryn diffuusion suuntaa kääntyy (ulkoa-sisäänpäin), jolloin kosteudella on riski tiivistyä diffuusiotiiviin höyrynsulkumuovin viileään ulkopintaan. (Kuva 5.)
HÖYRYNSULKUKALVON SOVELTUVUUS:
Höyrynsulkukalvo soveltuu kaikkien avohuokoisten lämmöneristeiden yhteyteen, esim. mineraalivillat, puukuitueristeet ja sellueristeet.
Ilmansulku
Ilmansulkupaperin vesihöyryn suhteellinen diffuusiovastus Sd [m] on tyypillisesti noin 1 m – 7 m. Sen vesihöyrynläpäisevyys on riippumaton ympäristön olosuhteista, eli se on aina yhtä paljon vesihöyryä läpäisevää. Ilmansulkupaperi ei ole höyrynsulku!
Kesällä, kun rakennusta viilennetään ja ulkoilma on sisäilmaa kosteampaa, ilmansulkupaperi tehostaa rakenteiden kuivamista päästämällä kosteutta kuivamaan lävitseen sisätilaan. Talvella, kun diffuusion suunta on sisältä-ulospäin, ilmansulkupaperi kuitenkin päästää jatkuvasti kosteutta lävitseen lämmöneristetilaan. (Kuva 6.)
ILMANSULKUKALVON SOVELTUVUUS:
Ilmansulkukalvo soveltuu vain hygroskooppisten lämmöneristeiden yhteyteen, esim. puukuitueristeet ja sellueristeet.
Hygrokalvo (ns. älykäs höyrynsulku)
Hygrokalvolla on ilman suhteelliseen kosteuteen reagoiva vesihöyryn diffuusiovastus. Hygrokalvot ovat niin kutsuttuja kosteutta tasaavia höyrynsulkuja, jotka päästävät tietyissä kosteusolosuhteissa lävitseen vesihöyryä. Konvek Original hygrokalvon vesihöyryn diffuusiovastuksen Sd-alue on välillä 0,4 m – 47 m.
Hygrokalvon ilman suhteelliseen kosteuteen reagoivan vesihöyryn diffuusiovastuksen ideana on mahdollistaa rakenteiden tehokas kuivuminen ja että vesihöyry ei pääse tiivistymään rakenteisiin diffuusion suunnasta riippumatta.
Talvella, kun ilma on kuivaa, Konvek Original toimii perinteisen höyrynsulun tavoin ja estää vesihöyryn diffuusion lävitseen eristetilaan. Kesällä, kun ilma on kosteaa, Konvek Originalin diffuusiovastus pienenee ja se tehostaa rakenteiden kuivamista päästämällä kosteutta kuivamaan lävitseen sisätilaan samoin kuin ilmansulkupaperi, mutta jopa tehokkaammin. (Kuva 7.)
HYGROKALVON SOVELTUVUUS:
Hygrokalvo soveltuu kaikkien avohuokoisten lämmöneristeiden yhteyteen, esim. mineraalivillat, puukuitueristeet ja sellueristeet.
Höyrynsulut, ilmansulut ja hygrokalvot
Rakennusvaipan vesihöyrytiiveyteen ja ilmatiiveyteen. Testattu EN 13984 mukaisesti.
Teipit, liitosnauhat ja tiivisteet
Rakennuksen ilmansulun ja höyrynsulun yhteyteen soveltuvat teipit ja liitosnauhat viimeistelevät onnistuneen asennuksen.
TARRAFLEX
Monikäyttöinen sisä- ja ulkopuolen höyrynsulkuteippi mm. höyrynsulun ja tuulensuojien saumojen tiivistämiseen
TRIMTARRA
Sisä- ja ulkopuolen kosteusälykäs liitosnauha tarkkuutta vaativien ikkuna-, ovi- ja rakenneliittymien tiivistämiseen
TRIMTARRA PLUS
Esiasennettava sisä- ja ulkopuolen kosteusälykäs liitosnauha tarkkuutta vaativien ikkuna-, ovi- ja rakenneliittymien tiivistämiseen
LUE MYÖS
Miksi tuulensuojaa tarvitaan?
Rakennuksen tuulensuojakerros on tänä päivänä paljon muutakin kuin nimestään voisi päätellä. Sen merkitys yhdistetään rakennuksen ulkopuoliseen tiiveyteen, jolla tarkoitetaan erityisesti rakennuksen julkisivun ja ulkovaipan vesitiiveyttä ja tuulitiiveyttä. Suomen neljän vuodenajan sääolosuhteissa on erityisen tärkeää, että julkisivu on kauttaaltaan vesitiivis ja tuulitiivis, lämmöneristekerros säilyy energiatehokkaana ja rakenteet kuivumiskykyisinä, eli vikasietoisina.
LUE LISÄÄ
